Wellingtonin jälkeen sunntasimme kohti River Valley Lodgea. Matka Wellingtonista River Valleylle oli vihreiden mäkisten niittyjen ja lampaiden värittämä. Itse River Valley Lodge oli todellinen rauhanetsijän paratiisi: Muutamia kilometreja ennen määränpäätä katosi kännykästä kuuluvuus ja hetken kuluttua GPS:mme näytti kartan sijasta pelkää valkoista.
Aktiviteetteja River Valleyssä oli tiheään. Ensimmäisenä päivänä kävimme laskemassa G5:ksi luokiteltua koskea kumilautoilla upeissa maisemissa. Seuraavana päivän aktiviteetit oli jaettu osa-aluesiin kiinnostuksen mukaan. Itse kävin laskemassa lisää koskea kanooteilla, muiden ryhmien suunnatessa ratsastamaan tai Mokain Gravity Canyoniin. Koskenlaskussa kävimme ihailemassa matkalla joen varrella, sademetsassa ollutta vesiputousta ja saimme ihailla eilisten maisemien lisäksi myös matkan varrella olleita fossiileja.
Iltapäivällä ryhmämme kohtasivat Mokaissa. Sieltä osa jatkoi matkaansa ratsastamaan ja osa jäi nauttimaan Mokain tarjoamista extreme-aktiviteeteistä. Näitä olivat Flying Fox, joka on kilometrin mittainen köysirata, joka kulkee kanionin pohjan yllä ja jonka vauhtii nousee jopa 160 km/h. Toisena vaihtoehtona oli benji-hyppy, jossa vapaapudotusta on 80 metriä (Uuden-Seelannin toiseksi korkein). Kolmantena vaihtohetona oli Canyon Swing, joka oli suuri, rotkon pohjan myötäisesti kulkeva keinu, jossa vapaapudostusta ennen narujen kiinniottoa tuli 50 metriä. Kokeilin itse viimeisintä ja vapaapudotuksesta saatua adrenaliinipiikkiä riitti pitkälle iltaan. Kokemuksen vahvuudesta kertoo myös se, että moni suoritti Mokaissa kaikki aktiviteetit, vaikka osa täytyi suorittaa omakustanteisesti.
Eilen iltana ajoimme Whakapapa Villageen yöksi. Koko yön satoi vettä ja ainakin meidän telttaryhmämme teltan eteinen muistutti aamulla mutalampea. Päätimmekin sääolosuhteiden vuoksi perua aiotut päivä haikit ympäristöön ja jatkaa matkaa kohti Rotoruaa. Pysähdyimme päiväksi Taupoon ja iltapäivällä matka jatkuu taas.
- Henri
